Viime päivinä olen ollut hätkähdyttävän onnellinen. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Olen vain tuntenut onnea ihan pienistä, jokapäiväisistä asioista.
- Siitä kun aamulla herää ja ikkunan takana on vihreä, valoisa aamu
- Töissä tunteesta, kun asiat sujuvat ja sormet tanssivat näppäimistöllä
- Kotimatkalla hauskasta äänikirjasta, joka saa nauramaan ääneen
- Neulasta kantavasta muurahaisesta metsäpolulla
- Tuoksuvasta kesäkukasta ja pehmeästä tuulenvireestä, joka heiluttelee korsia pellolla
- Järven viileistä aalloista ja kotikylän makeista mansikoista
- Rakkaiden ystävien virkistävästä seurasta
- Riippumaton keinutuksesta ja puukiukaan pehmeistä löylyistä
- Aivan erityisesti olen taas (kuten aina) ollut onnellinen perheestäni. Välillä ottaa ihan mahanpohjasta, kun katselen heitä: kesakkoja pikkupojan poskipäillä, Maailman Parhaan Miehen viliintyneen kesäparran haivenia tai ison pikkutyttöni ruskettuneita, pitkiä koipia - hän käyttää tänä kesänä minun hellemekkojani!
Kaikki on niin hyvin. Olemme niin harvinaisen etuoikeutettuja: meillä on toisemme, olemme terveitä, meillä on koti, työtä ja toimeentuloa. Meillä on läheisiä ja ystäviä, jotka välittävät meistä.
Ja on heinäkuu, lempikuukauteni.
Olen onnellinen myös sinusta, hyvä blogiystävä, joka luet tätä kirjoitusta. Toivon sydämestäni, että myös sinä voit nauttia täysin rinnoin tästä ihanasta kesästä!
------
Recently I've felt extremely happy, lucky, fortunate and thankful for the small and big things in my life. For the nature and the beautiful Finnish summer. For the fact that we have work and a home. And especially for the fact that I have a family and we are all well and our loved ones are healthy, too.
From the bottom of my heart I wish you feel the same and enjoy this lovely summer!
Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+ | Vlogia