Nyt on aika palata aurinkoisiin päiviin Viron-lomamme alkuun. Lähdimme Helsingistä aamulaivalla, jotta pääsisimme ajoissa Haapsaluun, matkamme ensimmäiseen kohteeseen. Tällä kertaa emme jääneet ollenkaan viettämään aikaa Tallinnaan, sillä paluumatkalla oli edessä yksi yö siellä ennen kotiinlähtöä.
Kävimme Haapsalussa ohimennen ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten, kun lomailimme viikon Hiidenmaan saarella. (Autolautta Hiidenmaalle nimittäin lähtee Haapsalusta.) Tuolloin emme ehtineet juurikaan tutustua somaan pikkukaupunkiin. Sen sijaan viime vuonna puutalokorttelit ja kiehtova, keskiaikainen piispanlinna tulivat tutuiksi, kun vietimme kaupungissa pari päivää heinäkuun lopussa joogafestivaalien aikaan.
Tänä vuonna Haapsalussa sattui olemaan lasten kansantanssijuhla juuri visiittimme aikaan lauantaina 13.6. Tapahtuma alkoi kulkueella, joka lähti urheilukentältä ja päättyi linnan pihalle. Onneksi sää suosi pieniä tanssijoita - tuo lauantai olikin oikeastaan yli viikon lomamme ainoa varsinainen hellepäivä.
Linnaan liittyy romanttinen kummituslegenda. Keskiajalla naisilta oli pääsy kielletty piispanlinnaan, joka toimi seudun uskonnollisena keskuksena. Eräs nuori, kuumaverinen tuomioherra kuitenkin sortui kiusaukseen ja rakastui paikalliseen tyttöön. Mies salakuljetti tytön säännöllisesti linnaan kuoropojaksi puettuna ja näin rakastavaiset pääsivät tapaamaan toisiaan.
Petos tietenkin ennen pitkää paljastui ja intohimoinen sulho heitettiin linnan vankityrmään nääntymään. Tyttöparka koki vielä kovemman kohtalon: hänet muurattiin elävältä linnanmuuriin. Sen jälkeen elokuussa täydenkuun aikaan linnan kappelin tietyssä ikkunassa on näkynyt neidon varjo ja linnan vankityrmissä voi kuulla hänen surullista lauluaan.
Meidän lapset tutustuivat linnaan perusteellisesti siis jo viime vuonna mutta jälleen vankityrmät, holvit ja salit oli koluttava uudelleen läpi. Linnassa on hienosti havainnollistettu elämää keskiajalla: yhteen osaan on rakennettu esimerkiksi luostarikoulun luokkahuone, jossa kerrotaan senaikaisista koulumetodeista ja kurinpitotavoista, toisessa osassa on linnan apteekkarin työhuone salaperäisine pulloineen ja tietoja alkemian harjoittamisesta keskiajalla. Eräässä korkeassa tornissa on linnan sairastupa ja tietoja keskiaikaisista kulkutaudeista. Lapsia huvitti tieto, että tuohon aikaan eräs ennuste potilaan selviämisestä oli se, pääsikö hän hengissä hoitohuoneeseen saakka.
Linnassa kului nopeasti monta tuntia, kun tutustuimme rauhassa joka kolkkaan. Hieno elämys oli esimerkiksi linnan 38 metriä korkeaan kellotorniin kiipeäminen jyrkkiä, ahtaita portaita pitkin. Myös leikkipaikka linnan takana on upea ja sopii monenikäisille lapsille. Nähtiinpä visiittimme aikana linnanpihalla jopa hurja, keskiaikainen taistelukin!
Haapsalussa olisi toki ollut monta muutakin mukavaa perhekohdetta, kuten Ilonin Ihmemaa tai museorautatieasema, jossa lapset kävivät isänsä kanssa viime vuonna sillä aikaa, kun minä osallistuin joogafestivaaleille. Muista Haapsalun lastenkohteista voi lukea esimerkiksi Elsan blogista.
Kansantanssijuhlan loputtua, kun linnamuseokin meni kiinni, aloime etsiä ruokapaikkaa. Linnan läheisyydessä vanhan kaupungin alueella on monta kivaa ravintolaa ja kahvilaa. Valitettavasti koko juhlayleisö ja suurin osa tanssijoistakin ehti syömään ennen meitä eli jouduimme etsimään paikkaa aika kauan. En olisi halunnut istua kadun puolella terassilla pakokaasuja haistellen, mutta lopulta nälkä voitti ja päädyimme Dietrich-nimisen ravintolan terassille.
Odotukset nousivat korkealle kun luin ruokalistasta, että paikka kuuluu Viron 50 suosituimman ravintolan joukkoon. Hntataso sekä hieman erikoisemmat annosten nimet viittasivat myös siihen suuntaan, monessa muussa paikassa kun pääruoatkin maksoivat vain viitisen euroa. Tilasimme mm. Hipulle 9€ maksavaa nyhtöpossua, Hessulle 6€ hintaisen lohipastan sekä itselleni tämän 7,50€ hintaisen valkosipulijuustorisoton.
Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+ | Vlogia
Kävimme Haapsalussa ohimennen ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten, kun lomailimme viikon Hiidenmaan saarella. (Autolautta Hiidenmaalle nimittäin lähtee Haapsalusta.) Tuolloin emme ehtineet juurikaan tutustua somaan pikkukaupunkiin. Sen sijaan viime vuonna puutalokorttelit ja kiehtova, keskiaikainen piispanlinna tulivat tutuiksi, kun vietimme kaupungissa pari päivää heinäkuun lopussa joogafestivaalien aikaan.
Tänä vuonna Haapsalussa sattui olemaan lasten kansantanssijuhla juuri visiittimme aikaan lauantaina 13.6. Tapahtuma alkoi kulkueella, joka lähti urheilukentältä ja päättyi linnan pihalle. Onneksi sää suosi pieniä tanssijoita - tuo lauantai olikin oikeastaan yli viikon lomamme ainoa varsinainen hellepäivä.
Lapsemme ihastuivat kovasti Haapsaluun viime vuonna ja toivoivat erityisesti, että yöpyisimme vähintään yhden yön siellä. Pääsyy innostukseen on Haapsalun poikkeuksellisen komea linna. Rakennus on peräisin 1200-luvulta ja harvinaisen hyvin säilynyt. Linnan huoneet on entisöity tyylikkään karulla tavalla niin, että paikan päällä tulee ihan oikeasti muinainen fiilis.
Linnaan liittyy romanttinen kummituslegenda. Keskiajalla naisilta oli pääsy kielletty piispanlinnaan, joka toimi seudun uskonnollisena keskuksena. Eräs nuori, kuumaverinen tuomioherra kuitenkin sortui kiusaukseen ja rakastui paikalliseen tyttöön. Mies salakuljetti tytön säännöllisesti linnaan kuoropojaksi puettuna ja näin rakastavaiset pääsivät tapaamaan toisiaan.
Petos tietenkin ennen pitkää paljastui ja intohimoinen sulho heitettiin linnan vankityrmään nääntymään. Tyttöparka koki vielä kovemman kohtalon: hänet muurattiin elävältä linnanmuuriin. Sen jälkeen elokuussa täydenkuun aikaan linnan kappelin tietyssä ikkunassa on näkynyt neidon varjo ja linnan vankityrmissä voi kuulla hänen surullista lauluaan.
Meidän lapset tutustuivat linnaan perusteellisesti siis jo viime vuonna mutta jälleen vankityrmät, holvit ja salit oli koluttava uudelleen läpi. Linnassa on hienosti havainnollistettu elämää keskiajalla: yhteen osaan on rakennettu esimerkiksi luostarikoulun luokkahuone, jossa kerrotaan senaikaisista koulumetodeista ja kurinpitotavoista, toisessa osassa on linnan apteekkarin työhuone salaperäisine pulloineen ja tietoja alkemian harjoittamisesta keskiajalla. Eräässä korkeassa tornissa on linnan sairastupa ja tietoja keskiaikaisista kulkutaudeista. Lapsia huvitti tieto, että tuohon aikaan eräs ennuste potilaan selviämisestä oli se, pääsikö hän hengissä hoitohuoneeseen saakka.
Linnassa kului nopeasti monta tuntia, kun tutustuimme rauhassa joka kolkkaan. Hieno elämys oli esimerkiksi linnan 38 metriä korkeaan kellotorniin kiipeäminen jyrkkiä, ahtaita portaita pitkin. Myös leikkipaikka linnan takana on upea ja sopii monenikäisille lapsille. Nähtiinpä visiittimme aikana linnanpihalla jopa hurja, keskiaikainen taistelukin!
Haapsalussa olisi toki ollut monta muutakin mukavaa perhekohdetta, kuten Ilonin Ihmemaa tai museorautatieasema, jossa lapset kävivät isänsä kanssa viime vuonna sillä aikaa, kun minä osallistuin joogafestivaaleille. Muista Haapsalun lastenkohteista voi lukea esimerkiksi Elsan blogista.
Kansantanssijuhlan loputtua, kun linnamuseokin meni kiinni, aloime etsiä ruokapaikkaa. Linnan läheisyydessä vanhan kaupungin alueella on monta kivaa ravintolaa ja kahvilaa. Valitettavasti koko juhlayleisö ja suurin osa tanssijoistakin ehti syömään ennen meitä eli jouduimme etsimään paikkaa aika kauan. En olisi halunnut istua kadun puolella terassilla pakokaasuja haistellen, mutta lopulta nälkä voitti ja päädyimme Dietrich-nimisen ravintolan terassille.
Odotukset nousivat korkealle kun luin ruokalistasta, että paikka kuuluu Viron 50 suosituimman ravintolan joukkoon. Hntataso sekä hieman erikoisemmat annosten nimet viittasivat myös siihen suuntaan, monessa muussa paikassa kun pääruoatkin maksoivat vain viitisen euroa. Tilasimme mm. Hipulle 9€ maksavaa nyhtöpossua, Hessulle 6€ hintaisen lohipastan sekä itselleni tämän 7,50€ hintaisen valkosipulijuustorisoton.
Dietrichin terassi oli ihan viihtyisä, eikä niitä autojakaan onneksi paljoa suhannut ohi. Siellä oli onneksi myös viltit jokaiselle lämmikkeeksi. Niitä tarvittiin, kun aurinko laski.
Ruokakin oli hyvää mutta sen saaminen kesti ihan tajuttoman kauan - yhteensä pari tuntia! Tarjoilija kävi kyllä välillä pahoittelemassa ja harmitteli, että kokki oli kovin hitaalla tuulella. Se ei valitettavasti paljoa nälkäisiä lapsiamme lohduttanut.
Dietricihin sijaan olisi varmaan kannattanut tepsutella takaisin majapaikkamme läheiseen ostoskeskukseen, jonka yläkerrasta löysimme yllättävän viehättävän kahvilan nimeltä City Cafe. Se on hieman piilossa ostarin aivan ylimmässä kerroksessa ja sen sisäänkäynti on pienen mutkan takana, mutta etsiminen kannattaa: kahvilassa on mukava kattoterassi ja esimerkiksi porkkanakeitto niin maukasta, että edelleen kadehdin Hipua, joka valitsi sen lounaakseen.
Satuimme matkan aikana useammankin kerran ihan vahingossa syömään näihin Viron 50 parhaan ravintolan joukossa oleviin ruokapaikkoihin. Siitä lisää matkakertomuksen seuraavassa osiossa...
-----
The first destination of our trip to Estonia was the little town Haapsalu in which there are romantic wooden houses and a fascinating medieval castle dating back to the 1300th century. We've visited Haapsalu twice before. Already last year our children fell in love with the castle and decided that they'll definitely want to visit the place again. This time there happened to be a children's folk dance festival in the castle during our visit.
There's a romantic story related to the Haapsalu castle. According to the legend a canon of the castle fell in love with an Estonian girl and brought secretly the maiden into the castle. She hid by dressing as a choirboy and remained a secret for a long time, but one day the betrayal was revealed.
The girl was immured in the wall of the chapel and the canon was put in prison where he was starved to death. For some time girl's cries for help were heard. Yet her soul could not find the peace and, as a result, she appears on the Baptistery’s window during the full moon to grieve for her beloved man and also to prove the immortality of love.
Haapsalu castle is definitely worth a visit!
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+ | Vlogia