Risaisia öitä, lammikoita nurkissa, jatkuvaa vahtimista ettei pieni karkaa... Elämää vastasyntyneen vai taaperon kanssa? Ehei, vaan hauva-vauvan!
Instagramia ja Facebookia seuraavat tietävätkin jo, että "laumaamme" liittyi lauantaina kaunis pieni riiviö, Wonder's Beautiful Snap eli tuttavien kesken Napsu. Hän on rodultaan Australian labradoodle, joka on vasta kehitteillä oleva rotu. Rodun erikoisuus on se, että 95 % astmaatikoistakin pystyy elää tällaisen koiran kanssa, sillä sen turkki on kehitetty sellaiseksi, joka hilseilee paljon vähemmän kuin tavallinen koira. Karvaa ei myöskään täsrä kaverista irtoa.
Minulla ei ole ennen ollut koiraa, olemme harjoitelleet koirallista elämää vain parin, vanhan hoitokoiran kanssa. Maailman Parhaan Miehen kotona oli koira, mutta se oli metsästyskoira, joka asui ulkona.
 |
Olen tässä pari viime päivää hämmästellyt, kuinka intensiivistä pennun hoitaminen on! On se hyvä, että minulla alkoi nyt kolmen viikon kesäloma.
Yöt pennun kanssa ovat olleet hieman samanlaisia kuin pikkuvauvan, tosin helpompia, koska sitä ei tarvitse imettää eikä sille tarvitse vaihtaa vaippaa. Toisaalta näissä yöhulinoissa ei ole apuna imetyshormoneja... Pentu on nyt ollut meillä neljä yötä ja joka aamu päättänyt, että aamu alkaa klo 4/5 tai 6. Silloin on ensimmäisten pissojen tai kakkojen aika. Parina ensimmäisenä aamuna nousin viemään sitä ulos jo kukonlaulun aikaan mutta viime yönä en viitsinyt. Kun kaveri alkoi kolistella ja vinkua, haukottelin sen edessä ja venyttelin ja yritin näin koirien kielellä ilmoittaa, että on aika jatkaa unia. Tänä aamuna se onnistuikin, pentu kävi nurkassa paperin päällä pissalla ja jatkoi sitten hirsien vetelemistä.
Nukuin pari ekaa yötä pennun kanssa samassa huoneessa mutta eilen siirryin pentuportin taakse. Tavoitteenani on totuttaa otus oleilemaan yöt meidän saunaeteisessä, jossa on kaakelilattia ja oma uloskäynti sekä pesuallas vieressä. Siellä koira saisi mielellään tottua viettämään myös ne ajat, kun olemme koulussa ja töissä. Vasta myöhemmin, kun siihen voi luottaa, se voi oleskella koko asunnossa. Olen lukenut, että tilan rajoittaminen rauhoittaa pentua - sen ei silloin tarvitse vahtia koko talon laajuista reviiriä.
Päivisin olen yittänyt kiikuttaa pennun aina ulos heti, kun se on herännyt. Näin parketti on varmasti välttynyt monelta lätäköltä ja kasalta (tosin niitäkin on kyllä syntynyt...). Päivät pennun kanssa ovatkin hieman samanlaisia kuin kuivaksi opettelevan taaperon kanssa: sisällä saa vahtia, ettei kaveri sotke paikkoja ja ulkona, ettei se syö mitään myrkyllistä tai karkaa.
Hei hulinaa! Lapsista Hipu on tosi onnellinen uudesta "pörriäisestään", Hessu taas hieman vähemmän tohkeissaan koska kaveri on viime päivinä uskaltautunut käyttelemään ahkerasti naskalihampaitaan. Perustimme Hipun kanssa Napsulle myös oman, yhteisen Instagram-tilin. Voit seurata karvakorvamme touhuja tililtä @napsukoira
Olemme Hipun kanssa opiskelleet pennun kasvatusoppeja Tuire Kaimion kirjasta Pennun kasvatus. Pennun kanssa touhuaminen on jo sikäli tosi palkitsevaa, että 8/10 kerrasta se tulee luokse kutsusta, tunnistaa selvästi jo nimensä ja osaa istua sekä mennä maaten käskystä.
Yksinoloharjoitukset sen sijaan meillä ovat vasta alkutaipaleella... Jos jollain olisi tähän vinkkejä, joilla homma onnistuisi hieman nopeammin kuin Tuire Kaimion pitkän kaavan mukaisissa ohjeissa, olisin kiinnostunut aiheesta! Tosin Maailman Paras Mies näyttää ajattelevan, ettei ole oikotietä onneen ja hän taitaa olla oikeassa. Hän tuossa naureskeli minun hoppuani. Olen kuulemma ihminen, jonka mielestä Roomaa ei rakennettu päivässä vain siksi, että minä en ollut mukana rakennustöissä.
Paras puoli tässä pissa-kakkakoneessamme on, että huonot lomakelit eivät ole päässeet harmittamaan, Ja työasiat eivät ole käyneet mielessäkään, vaikka lomaa on takana vasta kaksi päivää!
-----
A nine weeks old Australian labradoodle puppy named Wonder's Beautiful Snap joined our family last Saturday at the same time when I started my summer vacation. He surely has kept us busy both indoors and outside.
I've never had a dog and don't know anything about dog training. Therefore it's been new to me the way a puppy needs to be trained. Now at the beginning it seems like a full time job!
The special thing about Australian labradoodles or Australian cobberdogs is that they are hypoallergenic. I'm allergic to dogs but have had no symptoms even though I've slept in the same room with him.
The best thing about puppy life is that I haven't thought about work at all even though I've only had vacation for two days.
You can follow our life with the puppy in Instagram at @napsukoira It's a shared account by my daughter and I. She has already posted several photos in there.
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+