Elokuu merkitsee minulle sadonkorjuuta. Asumme vanhassa talossa, jonka isossa pihassa on kuusi viinimarjapensasta, pari karviaista, kolme isoa omenapuuta sekä luumupuu. Ihanaa ja nostalgista - kuin suoraan satukirjoista - mutta tuo kaikki tarkoittaa myös paljon aikaa ja vaivaa. Ja sitä ylimääräistä aikaa ei meillä tänä syksynä oikein ole ollut koiranpennun ansiosta. Tämä piha olisi ihannepiha eläkeläisille mutta ei oikein meille ruuhkavuosia eläville.
Olen jo vuosia yrittänyt ajoittaa lomani heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun osaksi hyvien kesäsäiden takia ja osaksi siksi, että ehtisin poimia sekä säilöä marjat ennen töihin paluuta. Tänä vuonna ajoitus meni vähän pipariksi koska kesäkelit alkoivat ja marjat kypsyivät vasta, kun palasin jo töihin. Niinpä osa sadosta roikkuu vieläkin tuolla oksissa ja
Toisaalta poimimistalkoot työpäivän jälkeen olisivat ihan kivoja - marjojen poimiminenhan on rentouttavaa puuhaa, kun siinä näkee heti kättensä jäljen. Se olisi tosi mukavaa, jos siihen vain ehtisi...
Onneksi muutama ystävä sekä vanhempani (eläkeläiset) ovat käyneet auttamassa tänä vuonna urakassa. Maailman Paras Mies aina naureskelee, miksi jaksan stressata marjoista - miksi en vain jätä niitä surutta puskiin, jos ei ehdi poimia, kyllähän linnut viimeistään ne sieltä poimivat. Mutta kun minä en vain voi.
Kaipa se on se Sisäinen Suorittaja, joka päässäni naputtaa, että on suunnatonta haaskausta olla poimimatta ja säilömättä marjoja - vaikka me emme edes saa syötyä niitä hilloja, emmehän syö aamuisin enää puuroa.
Mehustaminenkin on tänä vuonna jäänyt pennun takia. Mehumaija saisi pöhistä turvallisesti keittiössä oikeastaan vasta yömyöhään, kun koira ja lapset ovat nukkumassa, ja öisiin mehutalkoisiin taas minusta ei ole, kun aamulla pitää olla skarppina kokouksessa.
No, aika paljon olemme popsineet marjoja suoraan puskista jogurtin kaveriksi. Ehkä tämä tästä, onhan viikonlopullekin luvattu upeaa säätä. Taidanpa lopettaa nämä marinani tähän... ja painua tuonne puskiin marjoja poimimaan, ennen kuin pentu haluaa iltalenkkinsä ja -ruokansa.
Pieni Lintu -blogissa on MakroTex-kuvahaasteen aiheena elokuu. Osallistun näillä elokuisilla satokuvilla haasteeseen.
Onko sinulla viinimarjoja tai karviaisia? Mitä teet niistä yleensä? Mikä olisi mielestäsi nopein ja helpoin tapa säilöä ne? Kokonaisina vain suoraan pakkaseen?
-----
August means harvesting to me. There are redcurrant, blackcurrant and gooseberry bushes in our yard. Every year they cause me some stress because I don't tend to have time to pick them and make juices or jams. Our family never consumes all the jams that I've made but nevertheless I feel I cannot leave the berries in the bushes - it'd be a sin!
With these photos of berries I take part in the Makrotex photo challenge of Pieni Lintu -blog.
Which is the best way to preserve these berries, do you have any tips?
Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+